"Laatikko" rahi

"Laatikko" rahi

"ennen" kuva

Sainpa kunnian verhoilla uusiksi vanhan, keinonahkaisen, tupakalle haisevan rahin. Koska rahi oli pajan oma, sain vapaat kädet toteutukseen.
Verhoilu on ihanaa, mutta kun sanotaan "saat tehdä mitä haluat" syttyy aivan erilainen kipinä.

Loota:

Purku1



Purku2

 Ensin siis vanhat kankaat pois. Hupsista heijaa, hiukan kärsineet vaahtomuovit! Nooo...eipä siinä mitään. Sitten huomasin että pohjakangas sekä pohjalevy pitivät koko hökötyksen kasassa joten runko piti vahvistaa uusiksi : pitkiä niittejä sinne tänne.


En kiinnittänyt pohjalevyä takaisin...sen aika tulee myöhemmin.


Liimaus

Ja eikun ruiskimaan liimaa, uusi 1 cm vaahtomuovi ja ohut vanutus.

Kannen uusi ja vanha pehmuste

Kanteen vaihdoin myös vaahtomuovin.

Epämääräisiä laskuja ja suunnitelmia joita vain minä ymmärrän.

Öhöm, ehkä olisi hyvä mitata kuinka paljon tarvitsen mitäkin materiaalia? Mittanauha viuhumaan! "Jos tuo olisi noin ja tuo tolleen..."


Sitten alkoi hauska osuus: penkomaan kangashyllyä. Olin jo aikaisemmin päättänyt että teen rahin pienistä jämäpaloista.

Osien piirtäminen kankaille apuna mitta ja liitu.

Koska kaikkipalat olivat suorakaiteen muotoisia, päätin säästää itseni kaavoilta ja luottaa omaan laskutaitooni. Piirtelin palat suoraan kankaille. Tärkeää: muista lisätä saumavarat ja naulausvara.
2 x suurehko harmaa neliö.
2 x suurehko violetti neliö.
4 x tekonahkasuikale .
1 x kannen kattava tekonahka pala.

Surrur

Reunat saumurilla ettei ala rispaamaan.

Kävi klassisesti. Tässä vaiheessa, kun oli ompelun vuoro, olin niin innoissani että unohdin ottaa kuvia. Tarjoan siis hienoakin hienomman paint kuvan.

Eli kangaspalat pitkäksi pötköksi tässä järjestyksessä. Sitten katesaumat näin:

Punainen viiva kuvastaa minne katesaumat tulevat, en tehnyt niitä punaisella ;) Eli aina kankaiselle osiolle, ei tekonahkaan.

Sitten kun pötkö katesaumoineen on valmis, pötkön ensimmäinen osa ommellaan viimeiseen osaan, oikeat puolet vastakkain tietty. Ja anteeksi että jankkaan, mutta se viimeinenkin kate.

Tekele rahin rungon ympärille ja naulaus :

• Alareuna -> alapuolelle
• Yläreuna -> käännetään lootan sisään ja sinne naps naps.

Muistattehan että kerroin että en laittanut vielä pohjalevyä paikalleen? Nyt selviää miksi. Koska sisäpuolelle tulee pohjakangas (myös reunoille) ompelin sopivan kokoisen kopan. Kopan saumavaroista niittasin sen kiinni. Näin se jää jämerästi paikoilleen.

Naulataanpa vielä sisäpuoleltakin.

 Nyt kun sisäpohjakangas on kiinni, vois laittaa sen alalevyn. Ja siihenkin pohjakankaan.

Jalat

Alkuperäisessä ei ollut minkään moisia jalkoja, vain huopa tassut. Tähän asensin pienet muoviset jalat.

Lootan kansi:

Kansi.

Naps naps kanteen tekonahka.

Napit nappikoneella.

 

Napit paikoilleen. Tuikataan siis pitkällä neulalla läpi jo olevista rei'istä ja kiristetään alapuolelta. Niiteillä nappinarut kiinni.

Enää saranat ja hassunkurinen mekanismi joka pitää laatikon kannen auki.

 

Ja tsädää!

 

 

Käsinojien verhoilupahvien kaavoitus

Töitten välissä ehdin hiukan auttaa työtoveriani. Hän pyysi minua tekemään käsinojien sisäreunaan tulevat verhoilupahvit (niiden päälle tulee pehmustus).

Tämä toimii siis muuhunkin kuin vain verhoilupahvia varte, ihan yhtä hyvin vaikka vaahtomuoville tai vaikka istuimelle.

Kaikki mitä tarvitset: Nuppineuloja, tussin, kirkasta jämerää muovia.

1

2

3

4 x keittiöntuolin istuin

4 Keittiön tuolia

Tuolien runkoja en nähnyt koskaan, kankaat vain piti uusia.  Homma oli niin nopea että tuskin ehdin kuvia ottaa. Tässä siis vanhat kankaat jo purettu pois ja uusi vanu.

 

Sitten vain neliön muotoinen pala kangasta, siihen vaaka keskimerkit ja pysty keskimerkit. Istuimeen myös keskimerkit. Ja kun kankaan merkit ja istuimen merkit kohtaa, ne napsautetaan heftiin. Sitten heftit jokaiseen laitaan, leipoen kankaan kuvitteellisesta navasta (kaikkien heftien risteys) aina kulmaan päin. Ei heftata kuitenkaan aivan kulmasta vaan hiukan enne sitä. Jatketaan leipomista siihen asti että että kaikialla niittejä, kulmat aivan viimeisenä.

Taas optinen harha... kuvio (pienet viivat) menee kutakuinkinkin suorassa mutta...

vasta kun olin ottanut kuvan huomasin (kiitos mahtavan kamerani) kuinka kankaan langat kiertävät. Tässä taas esimerkki miksi pitää kiinnittää huomiota kuvioon ja ei voi olettaa että se on automaattisesti suorassa.

Kaksi tammista tuolia

2 Tammista tuolia

 

Tuolit oli alunperin verhoiltu sinisellä kankaalla. Taas ajansäästämiseksi teimme projektin parityöskentelynä.

Kuten aina: ensin purku (istuin ja selkänoja irti) joista vanhat kankaat irti. Sitten vanhoja kankaita kaavoja käyttäen piirto ja leikkaus. Tietysti ottaen huomioon kankaan kuviointi (mikä muuten ei ollut helppoa koska silmissä alkoi vilisemään kun kauan tuijotti kangasta)

 

 

Istuin ja selkänoja olivat hyvässä kunnossa noin pehmusteellisesti puhuen ja ei tarvinnut vaihtaa edes vanuja (todennäköisesti verhoiltu aivan äskettäin)

 

 

Ensin teimme selkänojat. Kangas heitetiin ensin selkänojan yläreunan päälle nurinkurin ja naulattiin "sisäpuolelta" eli kankaan ja vanun välistä yläreunan kaarimaiseen uraan. Sitten sivut ja lopuksi alareuna taas piilo-uraan.

 

Kankaan raportti



 

Sitten tarkistettiin että selkänojan ja istuimen raportti osui kohdilleen. Ja eikun naulaamaan kun oikeat (uudet ) keskimerkit on löydetty istuimen kankaaseen.

 

 

 Kangas pois ruuvien reikien päätä ja pohjakangas vielä paikoilleen. Ehkä kiinnitys runkoonkin: istuin perinteisesti ruuveilla, selkä "hakattiin " sivupuiden väliin ja kiristettiin ruuveilla.

 

 

 

 



Rahi

Rahi

 

 

 Tämän kertainen työ oli rahi. Kauniit jalat, kangas asiakkaan. Jalkojen päälle tuli vanerista tehty laatikko jossa vanerikansi. Kannen päälle liimasin 7 cm vaahtomuovin ja "laatikon" ympärille 1 cm vaahtomuovi suikaleen. Vanutus. Ja sitten alkoi hauska homma, eli kaavoitus. Mitta käteen ja eikun huhkimaan.

Muovista valmistetut kaavat.

Ylin kaava on kansi ja jos tarkasti katsoo että kulmat eivät ole suorat vaan hiukan sisäänpäin kääntyvät (noin 5mm viisteet jokaiselta reunalta) . Näin, ommellessa kulma ei jää törröttämään ulospäin vaan asettuu kauniimmin.
Toiseksi ylin kaava on kannen kapan palaset ( 4 yhteensä).
Alin kaava on rungon sivu (myös neljä palasta).

Päätin että sen sijaan että laitan palojen saumat kulmiin kuten yleensä tehdään, laitan ne sivujen keskelle. Tällä tekniikalla tulee helposti siistimpää kuin saumat-kulmiin tekniikalla, koska jos ommellessa jokin menee pieleen ei huonoa istuvuutta huomaa niin selvästi. Katesaumat. Kankaan naulaus sisäpuolelle ja laatikon alapuolelle. Koska kiinnitys tapahtui laatikon pohjasta jalkoihin, ruuvasin  hökötyksen kasaan tässä vaiheessa jotta ruuvit jäisivät piiloon. Pohjakangas sisäsivuihin sekä sisäpohjaan.

Rahin kannessa ompelin myös saumat sivujen keskelle yhdistäessä  päällispalaan. Katteet. Sitten revitään paikoilleen vaahtomuovin päälle ja naulaus alapuolelta. Pohjakangas.

 

Kuten kannesta voi huomata, katesauman "ansiosta" päälliseen tulee pieni mutka. Tämä kannattaa ottaa huomioon kaavoituksessa (minäpä en sitä ajatellut).

 

 

 

 

Kannen alapuolelle vielä listat jotta kansi jää jupattiin laatikkoon eikä tipahda. Hiukan viimeistelyä kuten paineilmalla puhallusta.

 

 





Nahan puhdistusta ja nahkainen rahi

Mieheni syntymäpäivä alkoi lähestyä ja silmiini oli pistänyt varastossamme kivahko nahkainen mekanismi-lepotuoli. Koska tuoli ei kuulunut vielä kenellekään, kysäisin voisinko hiukan siistiä sitä ja tekaista rahin sen kaveriksi.

 Nahkaisen lepotuoli ja rahi

Tuoli

Tuoli oli pääasiassa tahrainen, pölyinen ja muutama pieni repeämä siellä ja täällä.
Tässäpä siis kikka kolmonen nahan käsittelyyn: Ensin imuroidaan tuoli. Kaikki pienet kolot ja taitteetkin. Sitten haetaan pullollinen Fairya. Sitä oikeaa fairya. Sitä vihreää, ei mitään hajustettua.  Fairysta ja vedestä sekoitetaan vihreä neste. Nyt olisi tarpeen monta pesusientä tai vaahtomuovin palaa (niitä menee useita). Sieni kastellaan nesteessä ja puristetaan kuivaksi, niin että se vain vaahtoaa. Tällä vaahdolla sitten aletaan hinkkaamaan pyörivin liikkein niin kuin Karate Kidissä. Aina kun sieni on tummunut liasta, se heitetään pois ja vaihdetaan toiseen. Ja kun olet saanut sopivan kokoisen alueen vaahdotettua, vaahto pyyhitään hieman kostealla rätillä pois ja kuivataan toisella rätillä.

* Miksi juuri Fairya? Koska siinä on ihoa ja nahkaa helliviä mitälienee kemikaaleja.*

Käsittelinpä kromijalatkin samalla fairy vedellä.

Tämän hierontasession jälkeen huomasin että osa tahroista ei ollut lähtenyt. Tuolissa oli pienenpieniä valkoisia maaliläiskiä joita ensin yritin raaputtaa varovaisesti ja sitten päädyin peittämään ne mustalla permanentti tussilla.

Kuten mainitsin, tuolissa oli myös muutama pienenpieni repeämä takaselässä. Onnekseni palaset eivät olleet tippuneet vaan roikkuivat yhä. Ne liimasin takaisin paikoilleen.

Rahi

 

Hyllystä löysin rahin rungon. Hiukan kuin pyörittelin eri vaihtoehtoja, päätin jatkaa samaa tyyliä kuin lepotuolissakin on. Eli mustaa nahkaa ja heftaukset / vedot sisäänpäin ilman nappeja.

 

 

 

Rahia varten, ensin mittasin lepotuolin istuimen päällisen  kolmen palan leveyden , että saisin mahdollisimman hyvin imitoitua tyyliä. Sitten leikkasin saman kokoiset palat, ompelin ne yhteen ja pyöristin hieman kulmia. Saumoihin ompelin neljä narua niihin kohtiin, mistä halusin että kangas vedettäisiin alaspäin.  Koska istuimessakin on tuommoinen tereenkaltainen kapistus , tekaisin sopivan pitkän nahka tereen, jonka kiinnitin rahin päälliseen. Alapuoli koostui neljästä ikään kuin kappamaisesta nahkapalasta jotka ompelin yhteen ja lopulta kiinni tere-istuin yhdistelmään. Ja sitten vielä päälle katesaumat.

 

Runkoon liimasin 7 cm vaahtomuovin ja siihen vielä vanut päälle. Etsin saumaan laittamani narut, kun päällinen oli kevyesti pehmusteen päällä (ei vielä pujotettuna) ja tuikkasin ne pehmusteen sekä rungon läpi (runkoon olin porannut reiät oikeisiin kohtiin aikaisemmin). Aikapaljon sain hammastapurren vääntää ja kääntää ja riuhtoa että sain koko hökötyksen pujotettua paikoilleen. Aivan kamalaa kokoajan pelätä että kohta joku ratkeaa. Vaan eipäs ratkennutkaan ja sain jatkaa jo pujotettujen hefti narujen kiristykseen. Lopuksi, kuten aina, pohjakangas ja ruuvit paikoilleen.

Tässä taas pieni niksi: Etsi jostain spraypullon korkki tai vastaava. Käännä korkki pöydälle niin että aukko jää pöytää vasten. Nosta kapistus johon haluat heftauksen, tässä tapauksessa rahin istuin, pohja ylös päin korkin päälle ( siis niin että jo pujotetut narut ovat ylöspäin) . Siis juurikin se kohta mihin tulee heftaus siihen korkin päälle. Paina tasaisesti korkin ympäriltä ja kiristä naru. Ammu se kiinni. Sitten seuraava heftaus. Näin , jos olet painanut samalla voimalla, kaikkien narujen pitäisi olla yhtä kireällä ja sisäänvedon yhtä syvä.

 

 

 

 

Pieni lisäys:

 

Päätinpähän vielä hieman kustomoida tuolia. Kotona minulla oli sohvatyynyjä jotka olivat samaa kangasta kuin sohvamme. Niistä tein käsinojien suojat. Vähän kääntelyä, hitusen rypytystä, muutama naru sinne tänne sidontaa varten ja sitten kiikutin kankaat rakkaalle äidilleni, joka saisi kaikessa rauhassa kirjailla siksakilla suojukset. Muuten yllätys ei olisi todennäköisesti säilynyt.

 

 

 

 

Keinutuolin purku

Suloinen, hyyyvin vanha keinutuoli pääsi pöydälleni. Erittäin hennolla otteella nakuttelin vanhat naulat ja purin siitä vanhat kankaat pois. Tarkoituksena oli myös purkaa käsinojat ja jalat, mutta yksi jalaksista ei suostunut yhteistyöhön. Yritin rassata liimaa pois alasarjan ja jalan välistä kaikin mahdollisin tavoin: neulalla, nitkuttamalla, pehmentämällä liimaa höyryllä (uups,taisi puu turvota), nakuttamalla ja jopa injektoimalla kuumaa vettä. Vanhus ei halunnut menettää viimeistä raajaansa joten monen tunnin kiduttamisen jälkeen päätin kiikuttaa keinutuolin alakerran puupajalle. Olipahan kuitenkin menossa sinne jotta käsinojat saisivat uuden viilun ja jalakset petsauksen.

Vanhat naulat irrotin siis minisorkkaraudalla ja vasaralla. Toki otin nuo ihanuudet talteen jospa joskus ne saavat uuden käyttökohteen.

Koska kuvat kertovat enemmän kuin miljoona sanaa:

Takaselkä

Pohja, jouset

Etupuoli

Takaselkä "yläpuolelta"

Nappien kiinnitys

Keinonahkainen tuoli

2 Keinonahkaista tuolia

Eräs asiakas halusi kahdesta tuolistaan ulkoilma sopivan ja valitsi siihen kankaaksi sinistä keinonahkaa. Toisen tuoleista teki kollegani ja toisen minä.

 

Ensin irrotimme istuimien ja selkänojien ruuvit. Vaahtomuovit eivät olleet kummoisemmassa kunnossa joten päätimme vaihtaa ne uuteen 3 cm vaahtomuoviin istuimessa ja 2 cm muoviin selkonojassa. Muovit leikkasimme tavanomaisesti vaahtomuovi sahalla ja liimasimme paikoilleen verhoiluliimalla. Sen jälkeen palat vanutettiin.

Kaavat saimme vanhoista kankaista. Istuimeen yksi osa ja selkänojaan kaksi osaa.

Selkänojan palat ommeltiin yläpuolelta ja sauma tukittiin sisäpuolelta kuumaliimalla ettei vesi pääsisi niin helposti sisään. Alapuolelta kankaat niitattiin niille kuuluvaan uraan.

Istuin naulattiin tavalliseen tapaan ja lopuksi pohjakangas...ja tietysti ruuveilla palat takaisin paikoilleen.

 

 

Pientä kertausta pehmustamisesta:

•  Kun istuimeen laitetaan vaahtomuovia, sitä ei vain läiskäistä istuimenpäälle vaan taivutetaan myös sivuille. Runkoa ei saa tuntea edes pohkeillaan.
• Vanu piettää kaikki vaahtomuovipinnat. Parempi aina leikata reilunkokoinen pala , liimata, kääntää se alapuolelle ja leikata ylimääräiset. Vanua ei kannata venytellä koska siitä tulee ohuempi.
• Vanua eikä vaahtomuovia kannata jättää ruuvinreikien päälle. Jos alat kiertämään ruuvia paikoilleen pehmusteen läpi, on todennäköistä että se tarttuu pehmusteeseen ja kiertää koko potaskan ihan rullalle. Tämä ei ole yhtään hauskaa , varsinkaan jos olet ehtinyt jo pistää rätit päälle. Kannattaa siis herättää itsessään pieni kirurgi ja operoida reiät puhtaiksi ennen kokoamista.

Leikkimökin kalusteet

Tuoli + Rahi

 

Tulipa sitten pieni tuoli ja metallirunkoinen rahi , joiden käyttötarkoitus oli toimia leikkimökin kalusteina. Niinpä kangaskin oli kosteutta hylkivää, ikään kuin pöytäliinakangasta. Melkeinpä voisi sanoa että muovia. Tästä kankaasta paistoi kaikki pienetkin virheet joten tilaa vikatikeille ei ollut.

 

 

 

 

Rahin purku oli simppeli: vanha keinonahka pois, irrottaen niitit alapuolelta.

Tuolin kohdalla jouduin tekemään hieman enemmän töitä koska jotta selkänojan sai irrotettua (oli kiinni tapeilla rungossa), piti tuoli purkaa kokonaan paloiksi.

 

 

Tuoli alapuolelta

Rahi alapuolelta.

 

 

Tuolin istuimeen vaihdettiin uusi pehmuste (taisi olla 2 tai 3 cm) ja kaikki palaset vanutettiin uudestaan 80g vanulla.

 

Koska tuoli oli dominoiva elementti päätin aloittaa siitä. Ensin istuinosan kaavoitus , kankaan piirto ja leikkaus huomioiden raportin (kankaan kuviointi) ja sitten naulaus. Lopuksi pohjakangas.

 Selkänojaan tuli kaksi osaa jotka yläpuolelta ommeltiin yhteen ja sitten sujautettiin paikoilleen. Kankaassa luonnollisesti matkittiin istuimen raportti. Koska selkänojan muoto rajoitti ompelua, alasauma piti tehdä alapuolelta piilotikillä. Sitten kaikki palat takaisin kasaan.

Rahiin leikattiin sopivankokoinen pala myös huomioiden kankaan raportti, kääntövara ja naulaus vara. Sitten vain nakuttelemaan niiteillä kiinni ja pohjakangas päälle.

 

 

 

 

 

Omia muistiinpanojani:

1. Vaikka kankaassa näyttäisi olevan suoraa raitaa, raita ei välttämättä ole suoraa.
2. Jos kankaassa on raportti, kankaasta jää todennäköisemmin enemmän hukkaa. Sitä tarvitaan huomattavasti enemmän jotta kaikki palat saa kohdistettua.
3. Kannattaa kirjoittaa muistiin purkuvaiheet, koska esimerkiksi tuolin kokous olikin mainio palapeli jonka kokosin pelkkien muistikuvieni varassa.